Kansanmuusikko-säveltäjä Pauliina Syrjälälle se on myös sisäinen maisema – paikka, jossa luonto, kanteleen sointi ja sukupolvien välinen yhteys kohtaavat. Tuosta pisteestä käsin syntyi hänen heinäkuussa 2026 julkaistu kolmas sooloalbuminsa Sydänmaat. Albumilla improvisaatio, musiikin pitkäkestoisuus sekä erilaisten kanteleiden sointivärit ja resonanssit rakentavat monimuotoisia äänimaisemia ja antavat kuulijalle mahdollisuuden pysähtyä ja olla läsnä.

Lapsesta saakka tiiviissä luontoyhteydessä eläneen Syrjälän musiikki vaikuttuu luonnosta kokonaisvaltaisena aistikokemuksena, johon sisältyvät äänet, värit, tuoksut, materiaalien tuntu ja keholliset tuntemukset:

”Musiikki on vahva voima, joka kannattelee minua elämäni myllerryksissä ja ristiaallokoissa. Samanlaisia rauhoittumisen kokemuksia saan myös luonnossa ollessani. Näin ekokatastrofin aikakaudella käsittelen soittamalla myös luontoon liittyvää huolta ja voimattomuutta: säveltäminen ei anna niihin vastauksia, mutta se auttaa olemaan niiden äärellä. Musiikin avulla pääsen myös hetkittäin tilaan, jossa voin kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia ja pääsen kokemaan syviä onnen tunteita. Soittaessani koen olevani kokonainen ja pystyn olemaan täysillä läsnä hetkessä, sulkemaan ympäröivän hälyn pois. Se tuntuu merkitykselliseltä”, kuvailee Syrjälä levyn taustoja.

Sydänmaat on jatkoa Syrjälän kahdelle aiemmalle sooloalbumille Monet nävöt (2005) ja Lunkula (2016) ja se on pitkällisen luovan työskentelyn tulos. Syrjälä kokee tarvitsevansa säveltämiselle aikaa – myös aikaa olla luonnossa aistit avoinna. Luonto elää omissa rytmeissään ja sykleissään, vaikka ihmisen maailma ympärillä muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Myös Sydänmaiden musiikissa ovat läsnä syklisyys, toisteisuus ja meditatiivisuus.

Sydänmaat sisältää seitsemän instrumentaaliteosta, joista kuusi Syrjälä on säveltänyt 20-kieliselle Saarijärven kanteleelle ja yhden kahdelle viisikieliselle kanteleelle. Syrjälä kiinnittyy vanhaan itämerensuomalaiseen musiikin tekemisen tapaan, jossa improvisaatiolla ja pitkäkestoisella musisoinnilla on keskeinen rooli – improvisaatio kulkee mukana säveltämisen lähtöpisteestä aina esityshetkeen saakka. Levyn on äänittänyt Alec Havinmaa ja toinen taiteellinen tuottaja on pitkän linjan kansanlaulaja Anna-Kaisa Liedes.

Syrjälä laajentaa Saarijärven kanteleen äänimaailmaa erilaisilla soittovälineillä, joita hän on hankkinut myös rautakaupasta. Kanteleen kieliä preparoimalla ja erilaisia välineitä

hyödyntämällä avautuvat erilaiset maisemat näppäilystä perkussiiviseen soittoon. Syrjälälle kantele on kuin ehtymätön kaivo, joka avaa jatkuvasti uusia sointeja ja musiikillisia suuntia. Sydänmaat-albumilla nouseekin keskiöön akustisen kanteleen moniulotteisuus.

Pauliina Syrjälä on erilaisia kanteleita rakastava kansanmuusikko, joka työskentelee esiintyjänä, säveltäjänä, tutkijana ja myös kansanmusiikin lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Syrjälä on esiintynyt ja opettanut muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja eri puolilla Eurooppaa. Soolotyöskentelyn lisäksi hän musisoi erilaisissa yhtyekokoonpanoissa ja taiteellisissa projekteissa.

Albumi on omakustanne, joka on syntynyt Koneen säätiön rahoittaman Kansanmusiikin improvisaatiolaboratorio-tutkimushankkeen tuella.