Pauliina Syrjälä
Kaustinen, Finland
pauliina.syrjala@kaustinen.fi
tel. +358 40 7572898
Pauliina Syrjälä
Kaustinen, Finland
pauliina.syrjala@kaustinen.fi
tel. +358 40 7572898
monet nävöton vuonna 2005 julkaistu, kanteleensoiton tikkutyylillä irrotteleva soololevy. Levyn kuusi teosta yhdistelevät erilaisia soittotekniikoita perinteisestä tikkutyylistä efektiääniin. Improvisaatio on suuressa osassa ja soiton tunnelmat maalaavat kuvia soittajan mielenmaisemista. Sisältö
monet nävöt on levynä historiallinen ja merkittävä: se on maailmassa järjestyksessään toinen tikkutyylillä soitettu kantelelevy. Ensimmäinen, joka sisältää perinteisiä sävelmiä mestaripelimanni Arvi Pokelan (k. 1984) soittamana, julkaistiin 20 vuotta sitten. Pauliina Syrjälä – Saarijärven kantele, sävellykset (paitsi 4, säv.trad/PS) Levyn hinta on 17 euroa + postituskulut. Levyä myyvät myös mm. Digelius Music, Inkoon musiikki ja Suomen kansanmusiikkiliitto.
Friiti 6/2005 Tikullasoiton - useimmiten nk. Saarijärven kanteleella - Pauliina on vienyt aivan uusiin sfääreihin. Esikuvan lailla hän on luonut Suomeen tikkusoiton uuden koulukunnan; viime vuonna kanteleensoiton valtakunnallisissa kilpailuissa Jyväskylässä tikkusoitto oli suuri hitti. Lyhyesti sanottuna Pauliina Syrjälän soitossa yhtyy erinomainen tekninen sorminäppäryys ja taito, varman tarkka mutta samalla niin elastinen rytminhallinta sekä kyky tuottaa hienoja sävellysteemoja ja jalostaa ne muunnellen ja improvisoiden jatkuvasti muuntuvaksi sävelmatoksi. Monet nävöt on mestariteos, laitismaisen "kokeellinen matka perinteeseen" - vision kaikkein tyylikkäimpiä toteutumia. Siinä yhtyvät perinteen hallinta ja ymmärrys sekä syvä, lähes hengellinen kokeminen innovaatioihin, joka kertaavat musiikin ajattomaksi, kuolemattomaksi. Helsingin Sanomat 29.11.2005 Pauliina Syrjälä elvyttää ensimmäisellä soololevyllään vanhaa kanteleensoittotyyliä, jossa kieliä soitetaan tikulla. Improvisatorisista sävellyksistä löytyy perinteisen kauniin lisäksi rouheita ja meheviä sointeja. Kaikki mikä soi, on soittajan yhdellä otolla aikaansaamaa. Taitavaa, herkästi soitettua ja meditatiivista. Monet nävöt on nimensä mukaisesti eräänlaista kanteleella tulkittua sielunmaisemaa joka taitavan soittajan päässä soiton hetkellä liikkuu. - - - Kamprovisaatioksi nimetty soite on ikään kuin kamppailu-urheilua, shamanistiseen henkeen virittynyttä väkevää "voimasoittoa". - - - Monet nävöt on ennen muuta näyttö, millaisia mahdollisuuksia kanteleeseen sisältyy ammattilaisten käsissä. --- Pauliina Syrjälä käsittelee soitintaan ammattimaisesti ja ennakkoluulottomasti. Tekniikkakin on tullut apuun. Puheet kanteleen hentoäänisyydestä on aika heittää romukoppaan. Ainakin levyllä soittimen sointi on syvä ja kuulas. Erityisen kiinnostava on kreolisoitunut kotoimitaatio Mehtä, jossa Pauliina on löytänyt kanteleestaan aivan uusia ulottuvuuksia---.
Kuolleen musiikin yhdistys/ J.Tuomas Harviainen --- Instrumentin virtuoosimainen käsittelytaito välittyy jopa kansanmusiikkia tuntemattomalle kuulijalle aivan välittömästi. Samoin välittyy se käsittämätön rakenteen ja sävyjen kirjo jonka yksi kantele voi tarjota. Tyylillisesti levyn raidat jakaantuvat kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen niistä on hyvin modernin oloinen fuusiokansanmusiikki, joka rakentuu ja kiihtyy hiljalleen kohti huippukohtiaan, muuttuen pienissä erissä koko matkan ajan. Kuvitelkaa yksi ihminen tekemässä koko Godspeed You Black Emperorin varhaisten levyjen skaalaa yhtä aikaa yhdellä instrumentilla. Sekä avausraita Timotei että varsinkin sitä seuraava Mehtä edustavat selkeästi tätä kappaletyyppiä. Toisena on "perinteisemmän" (lue: maallikkostereotyyppiä kantelemusiikista vastaavan) oloisempi materiaali, jossa siinäkin on lukuisia epätavallisia sävyjä ja paljon voimaa. Edellä mainittu Koivusaari sekä Muanitus ovat lähinnä tätä kategoriaa. Kolmantena, ainakin minua kaikkein kiehtovimpana, tyylinä on akustinen drone. 12-minuuttinen Kamprovisaatio on käytännössä kolme peräkkäin tulevaa erilaista drone-aaltoa, jotka toimivat kukin eri tavalla hypnoottisesti. Näiden sivujen lukijoille raitaa voisi kuvata lähinnä joksikin joka yhdistää Hein orgaaniseen äänimattoon Troumin drone-raitojen nerokkaan jatkuvan variaation. Levyn päättävä raita, Miele, on muita heleämpi, hitaampi ja rauhaisampi, eikä oikeastaan asetu mihinkään edellisistä kategorioista. Teosten luova paino on selvästikin improvisaatiossa, mutta on myös selvää, että Sibelius-Akatemian kouluttamalla kansanmuusikolla on taatusti valtava kirjo palasia joiden pohjalta lähteä luomaan omaa. Näin on syntynyt hämmentävän tehokas yhdistelmä tavallaan tuttua musiikkia, joka kykenee silti yllättämään jatkuvasti. Erityisesti runsas variaatio kappaleiden sisällä pitää huolta siitä, että kuulijan mielenkiinto ja musiikin palkitsevuus pysyvät vahvoina yhtä aikaa. Kanteleensoiton ja/tai uuskansanmusiikin ystävälle tämä on totta kai pakollinen hankinta. Sen lisäksi uskallan erittäin lämpimästi suositella tätä myös avarakatseisille neofolkin ystäville - sekä ambientin harrastajille, sillä tavallaan, instrumentaation eroista huolimatta, Monet nävöt on tunnelmaltaan kaikkein lähimpänä juuri tuota genreä.
|